G.W. Sohlberg

Gabriel Wilhelm Sohlberg (syntynyt 30.10.1851, kuollut 2.5.1913 Helsinki) oli suomalainen tehtailija ja merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja.

Hän syntyi Kiskon pitäjässä vanhempiensa Gabriel Paavolan ja Maria Saloniuksen neljäntenä lapsena. Perhe muutti vuonna 1857 isän sisaruksiltaan lunastamalle Paavola-nimiselle tilalle. Tila kuitenkin menettettiin vuonna 1868 ja Gabriel Wilhelm joutui lähtemään työnhakuun. 17-vuotias matkusti Helsinkiin. Leipomotyö ei onnistunut, mutta Gabriel Wilhelm pääsi oppipojaksi Bergmannin läkkisepäliikkeeseen. Hän meni naimisiin vuonna 1873 ja sai samana vuonna kisällikirjansa. Oman mestarinäytteensä Gabriel Wilhelm, joka nyt käytti nimeä Sohlberg, suoritti vuonna 1876 ja pääsi näin levyseppämestariksi.

Helsingin Ullanlinnaan Sohlberg avasi oman liikkeensä vuonna 1876. Tilat sijaitsivat Jäärärikatu 4:ssä, mutta oma myymälä sijaitsi Aleksanterinkadulla numero 50:ssä. Sohlbergin liike kasvoi nopeasti tehtaaksi. Samalla sen omistajasta tuli merkittävä yhteiskunnallinen hahmo. Sohlberg valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon 1898. Hän toimi valtuuston  ja taksoituskomitean jäsenenä vuoteen 1903.

Hän osallistui viimeisenä vuosinaan merkittävästi yhdistystoimintaan ja julkiseen toimintaan. Hän oli mukana Kansallis-Osake-Pankin, Palovakuutus Oy:n, Suomen Liikemiesten Kauppaopiston ja N.M.K.Y:n perustamisessa sekä Kansallisteatterin perustamisen taustalla vaikuttaneen Oy Kaisaniemen hallituksessa. Hän toimi myös Diakonissalaitoksen ja Suomen Lähetysseuran johtokunnissa. Gabriel Wilhelm piti työntekijöistään hyvää huolta. Hän teki ehdotuksen vuonna 1903 toukokuun ensimmäisen päivän viettämisestä työläisten yleisenä vapaapäivänä. Hänen aloitteestaan vappua vietetään vieläkin vapaapäivänä Suomessa. Vuonna 1905 Gabriel Wilhelm siirsi käytännön vastuun yrityksen toimista pojilleen. Hän kuoli vuonna  1913 toukokuun 1. ja 2. päivän välisenä yönä 61-vuotiaana ja hänet on haudattu Hietaniemen haustausmaalle Helsinkiin.